Voit arvioida omaa tai läheisesi vointia alla olevalla, asiantuntijoiden suosimalla PHQ-9-masennuskyselyllä
Siirry testiinTestin tarjoaa Masennustesti – verkkokurssi masennuksesta
Masennuksen kanssa esiintyy usein myös ahdistusta. Erilliset kyselyt auttavat erottamaan, mikä oireista painaa eniten.
GAD-7-kysely mittaa jatkuvaa huolestumista, jännittyneisyyttä ja levottomuutta viimeisen kahden viikon ajalta. 7 kysymystä.
Tee ahdistustesti →WHO:n kanssa kehitetty ASRS-seula tunnistaa aikuisen tarkkaavuuden ja ylivilkkauden oireita viimeisen puolen vuoden ajalta. 6 kysymystä.
Tee ADHD-testi →Masennus eli depressio on yleinen sairaus, joka aiheuttaa usein huomattavaa kärsimystä sekä sairastuneelle että tämän läheisille.
Masennuksen yleisiä oireita ovat muun muassa:
Koska masennuksen oireet voivat olla moninaisia, masennusta itsellään tai läheisellään epäilevän kannattaa ennen kaikkea kiinnittää huomiota käyttäytymisen muutokseen.
Suomessa asiantuntijat käyttävät usein PHQ-9-masennuskyselyä oireiden kartoittamiseen ja masennuksen tunnistamiseen. Kyselyllä voit arvioida myös itsenäisesti mahdollisia masennusoireitasi. Masennustestin voi tehdä riippumatta siitä, onko sinulla masennuksen diagnoosia vai ei.
Masennusdiagnoosit jaetaan eri vakavuusasteisiin. Luokittelu perustuu oireiden lukumäärään, laatuun ja voimakkuuteen – mutta ennen kaikkea siihen, kuinka paljon oireet vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn.
Lievästä masennuksesta kärsivä henkilö pystyy yleensä vielä työskentelemään tai opiskelemaan, vaikka se vaatii ylimääräistä ponnistelua.
Kohtalaisesta tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivä voi tarvita sairauslomaa, koska muun muassa työ- ja toimintakyky saattavat olla huomattavasti alentuneet. Sairausloman tarve arvioidaan hoitotahon kanssa.
Vaikea masennus aiheuttaa lähes poikkeuksetta työkyvyttömyyttä, ihmissuhdeongelmia sekä elämän ilon katoamista. Moni vakavasti masentuneista kokee kuolemaan liittyviä ajatuksia – ja nämä ajatukset saattavat tuntua jopa vapauttavilta kärsimyksen keskellä.
Psykoottisessa masennuksessa puolestaan henkilö kärsii lisäksi myös harhaluuloista ja todellisuustajun hämärtymisestä.
Huomaathan, että masennuskyselyssä saamasi tulos on vain suuntaa antava – varsinkin jos arvioit läheisesi vointia. Masennusdiagnoosin voi antaa vain ja ainoastaan lääkäri. Testissä vähintään 12 pistettä saavista tilastollisesti noin puolella diagnosoidaan masennus.
PHQ-9-masennustestin yhdeksästä kysymyksestä saa kustakin 0–3 pistettä, joten kokonaispisteet ovat 0–27. Pistemäärä kertoo, kuinka voimakkaita masennusoireet ovat olleet viimeisen kahden viikon aikana. Se ei yksin kerro, onko kyse masennussairaudesta – sen arvioi lääkäri haastattelun perusteella.
| Pisteet | Tulos | Mitä kannattaa tehdä |
|---|---|---|
| 0–4 | Ei masennusta tai minimaalinen masennus | Seuraa vointiasi ja tee testi uudelleen, jos mieliala muuttuu. |
| 5–9 | Lievä masennus | Seuraa oireita pari viikkoa. Jos ne jatkuvat tai pahenevat, varaa aika terveysasemalle. |
| 10–14 | Kohtalainen masennus | Hakeudu ammattilaisen arvioon terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon. |
| 15–19 | Kohtalaisen vakava masennus | Hakeudu arvioon pian. Hoitona käytetään tavallisesti psykoterapiaa, lääkehoitoa tai molempia. |
| 20–27 | Vakava masennus | Hakeudu hoitoon heti. Jos mielessä on ajatuksia kuolemasta, soita 112 tai kriisipuhelimeen. |
Kymmenen pisteen raja on PHQ-9-kyselyn tavallisin jatkoselvityksen raja. Kyselyn alkuperäisessä tutkimuksessa (Kroenke, Spitzer ja Williams 2001) vähintään 10 pisteen tulos tunnisti vakavan masennustilan 88 prosentin herkkyydellä, ja 88 prosenttia niistä, joilla masennusta ei ollut, sai alle 10 pistettä. Raja ei siis ole erehtymätön: osa masentuneista jää sen alle ja osa ylittää sen muusta syystä, kuten unettomuuden tai pitkäaikaisen sairauden takia.
Testi kysyy juuri kahta viikkoa, koska masennusdiagnoosi edellyttää, että oireet ovat jatkuneet vähintään kaksi viikkoa lähes päivittäin. Jos olo on ollut huono vain muutaman päivän esimerkiksi menetyksen tai stressaavan tilanteen jälkeen, tulos kuvaa hetkellistä vointia. Silloin testi kannattaa tehdä uudelleen parin viikon kuluttua.
Yhdeksäs kysymys koskee ajatuksia kuolemasta tai itsensä vahingoittamisesta. Mikä tahansa muu vastaus kuin "Ei ollenkaan" on syytä ottaa vakavasti pistemäärästä riippumatta, ja testi näyttää silloin kriisipuhelimen yhteystiedot.
Masennustestin voi tehdä myös läheisen vointia arvioiden: valitse testin alussa "Läheiseni vointia", ja kysymykset ja tulokset muotoillaan läheisesi näkökulmasta. Arvio perustuu silloin siihen, mitä olet itse havainnut, joten tulos on suuntaa antavampi kuin läheisesi oma vastaus.
Ulkopuolelta näkyvät parhaiten vetäytyminen, väsymys, unen ja ruokahalun muutokset sekä hidastuminen. Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet sekä ajatukset kuolemasta jäävät usein piiloon. Siksi läheisen arvioima pistemäärä voi olla todellista matalampi, ja epäselvissä kohdissa kannattaa valita mieluummin suurempi kuin pienempi vaihtoehto.
Tuloksen jälkeen tärkein askel on keskustelu. Kerro, mitä olet huomannut, kysy miten läheisesi voi ja kuuntele väittelemättä. Itsetuhoisista ajatuksista saa ja kannattaa kysyä suoraan: tutkimusten mukaan kysyminen ei lisää itsetuhoisuutta, ja moni kokee helpotuksena, että asiasta voi puhua. Masentunut ihminen ei aina jaksa hakea apua itse, joten tarjoudu varaamaan aika tai lähtemään mukaan vastaanotolle.
Masennukseen haetaan apua Suomessa ensisijaisesti omalta terveysasemalta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta. Vastaanotolla ammattilainen arvioi oireet, sulkee pois muita syitä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan, ja sopii hoidosta.
Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Kaikki me kohtaamme masennuksen läheisen tai ystävän roolissa.
Moni ei kuitenkaan tunnista masennuksen oireita eikä kunnolla ymmärrä, mistä masennuksessa on aidosti kyse.
Sairastuneet ja heidän läheisensä harvoin kuulevat vertaistensa kokemuksia ja oppeja. Moni elää vaikean tilanteen kanssa yksin, ilman tukea.
Masennustesti on tästä syystä rakentanut videopohjaisen, helposti seurattavan verkkokurssin masennuksesta. Masennuksen oireita kokevat ja heidän lähipiirinsä saavat kurssilla tuekseen Suomen johtavia mielenterveysalan asiantuntijoita ja useita masennuksen kokeneita vertaisia.
Kurssi luo laajan ymmärryksen masennuksesta sekä sen taustoista, ja antaa arvokasta näkemystä omaan tilanteeseen. Laadukkaat videot tuovat myös konkreettisia työkaluja toipumiseen tai masentuneen tukemiseen läheisenä.