Arvioi omaa tai läheisesi ahdistuneisuutta GAD-7-kyselyllä, jota käytetään yleisesti terveydenhuollossa
Siirry testiinTestin tarjoaa Masennustesti.fi
Ahdistustesti perustuu GAD-7-kyselyyn (Generalized Anxiety Disorder 7), jonka Spitzer, Kroenke, Williams ja Löwe julkaisivat vuonna 2006 yleistyneen ahdistuneisuushäiriön seulontaan. Kyselyn seitsemän kysymystä mittaavat jatkuvaa huolestumista, jännittyneisyyttä, levottomuutta ja ärtyisyyttä viimeisen kahden viikon ajalta.
GAD-7 on kehitetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistamiseen, mutta pisteet nousevat usein myös paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden pelossa ja traumaperäisessä stressihäiriössä. Kysely ei kuitenkaan kysy paniikkikohtauksista, pelkojen välttelystä tai pakko-oireista erikseen. Jos oireesi ovat ennen kaikkea äkillisiä paniikkikohtauksia tai tiettyyn tilanteeseen liittyvää pelkoa, matala pistemäärä ei sulje ahdistuneisuushäiriötä pois.
Ahdistus ja masennus kulkevat usein yhdessä. Jos huolestumisen lisäksi mieliala on ollut matala tai mikään ei tunnu kiinnostavan, tee myös masennustesti.
GAD-7-kyselyn jokaisesta kysymyksestä saa 0–3 pistettä, joten kokonaispisteet ovat 0–21. Pistemäärä kuvaa ahdistuneisuusoireiden voimakkuutta, ja 10 pistettä on yleisin raja, jonka ylittyessä tilanne kannattaa arvioida tarkemmin vastaanotolla.
| Pisteet | Tulos | Mitä kannattaa tehdä |
|---|---|---|
| 0–4 | Vähäinen ahdistuneisuus | Ei erityisiä toimia. Tee testi uudelleen, jos huolet lisääntyvät. |
| 5–9 | Lievä ahdistuneisuus | Kokeile omahoitoa ja seuraa oireita. Jos ne jatkuvat viikkoja, keskustele niistä terveysasemalla. |
| 10–14 | Kohtalainen ahdistuneisuus | Hakeudu ammattilaisen arvioon terveysasemalle, työterveyteen tai opiskeluterveydenhuoltoon. |
| 15–21 | Vaikea ahdistuneisuus | Hakeudu arvioon pian. Akuutissa hädässä soita Päivystysapuun 116 117. |
Kyselyn alkuperäisessä tutkimuksessa vähintään 10 pisteen tulos tunnisti yleistyneen ahdistuneisuushäiriön 89 prosentin herkkyydellä, ja 82 prosenttia niistä, joilla häiriötä ei ollut, sai alle 10 pistettä. Raja on siis hyvä mutta ei erehtymätön: korkea pistemäärä voi johtua myös hetkellisestä kriisistä, ja osa ahdistuneisuushäiriöistä jää rajan alle.
Testin lopussa oleva lisäkysymys arkeen kohdistuvasta haitasta ei vaikuta pisteisiin, mutta se on lääkärille tärkeä tieto. Jos oireet vaikeuttavat työtä, opiskelua tai ihmissuhteita paljon, ammattilaisen arvio on aiheellinen pistemäärästä riippumatta.
Ahdistus on normaali reaktio uhkaan tai epävarmuuteen, ja se laantuu yleensä, kun tilanne ratkeaa. Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan, kun ahdistus on voimakkaampaa tai pitkäkestoisempaa kuin tilanne antaa aihetta, se jatkuu ilman selvää syytä ja haittaa arkea.
Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä huolestuminen kohdistuu moniin arkisiin asioihin, kuten terveyteen, rahaan, työhön ja läheisiin, ja sitä on vaikea pysäyttää. Amerikkalaisen DSM-5-tautiluokituksen mukaan liiallista huolestumista on ollut useimpina päivinä vähintään kuuden kuukauden ajan, ja siihen liittyy esimerkiksi levottomuutta, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, lihasjännitystä tai univaikeuksia.
Moni kuvaa yleistynyttä ahdistusta yliajatteluksi: samat huolet kiertävät mielessä, ja ajatuksia on vaikea saada pois päältä erityisesti illalla. Yliajattelu ei itsessään ole diagnoosi, mutta jos se toistuu päivittäin ja vie unen tai keskittymiskyvyn, GAD-7-kysely auttaa arvioimaan, kuinka voimakkaasta ahdistuksesta on kyse.
Ahdistustestin voi tehdä myös läheisen puolesta valitsemalla testin alussa "Läheiseni vointia". Ahdistuksen ulkoiset merkit, kuten levottomuus, ärtyisyys, jännittyneisyys ja jatkuva varmistelu, näkyvät usein läheisille, mutta huolten määrä ja voimakkuus jäävät helposti piiloon. Läheisen arvio on siksi suuntaa antava.
Ahdistunutta ihmistä auttaa eniten rauhallinen keskustelu, jossa huolia ei vähätellä eikä niistä väitellä. Lupaus siitä, että "kaikki menee hyvin", harvoin helpottaa. Kysy mieluummin, mikä huolettaa eniten ja mikä on aiemmin auttanut. Jos ahdistus rajoittaa arkea, kannusta hakemaan apua ja tarjoudu tueksi vastaanotolle.
Ahdistukseen haetaan apua ensisijaisesti terveysasemalta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta. Vastaanotolla arvioidaan oireiden laatu, kesto ja haitta sekä suljetaan pois ruumiillisia syitä, kuten kilpirauhasen liikatoiminta.
GAD-7 kysyy viimeisestä kahdesta viikosta, joten testi kertoo eniten, kun sen toistaa noin kahden viikon välein. Tiheämmin toistettuna tulos heijastaa samoja päiviä. Hoidon aikana kyselyä käytetään myös oireiden seurantaan.
Eivät. Pisteet lasketaan omassa selaimessasi, eikä vastauksia lähetetä tai tallenneta mihinkään. Jos haluat näyttää tuloksen lääkärille, käytä tulossivun Tulosta tulos -painiketta.
Kysymykset perustuvat samaan kansainväliseen GAD-7-kyselyyn ja pisterajat ovat samat. Tässä versiossa voit lisäksi arvioida läheisesi vointia ja nähdä vastauksesi yhteenvetona.
PHQ-9-kysely arvioi masennusoireiden voimakkuutta viimeisen kahden viikon ajalta. 9 kysymystä.
Tee masennustesti →Levottomuus ja keskittymisen vaikeus voivat liittyä myös ADHD:hen. Virallinen suomenkielinen ASRS-seula 18 vuotta täyttäneille, 6 kysymystä.
Tee ADHD-testi →Lähde: Spitzer RL, Kroenke K, Williams JBW, Löwe B. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Archives of Internal Medicine 2006;166(10):1092–1097.